Copy
Katso viestiä selaimessasi
ILMESTYMISPÄIVÄ 24.4.2020
TAPAHTUMAT & KOULUTUKSET & PALVELUT

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus palvelee etänä myös poikkeusoloissa

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen asiakastyö ja konsultointi jatkuvat etäpalveluna koronaviruksen torjunnasta johtuvan poikkeustilanteen vuoksi. 

Yksilöpalvelut sukupuoltaan pohtiville ja heidän läheisilleen

Sähköpostituki ja -neuvonta palvelee palveluohjaajan sähköpostiosoitteessa miska.salakka@seta.fi. 

Puhelinajat asiakkaille, joita omaan sukupuoleen liittyvät asiat mietityttävät tai jotka tarvitsevat neuvontaa sukupuoleen liittyvissä asioissa:
Palveluohjaaja Miska Salakka: puhelinaika ke klo 14–16, puh. 050 371 68 99
Sosiaalipsykologi Kuura Autere: puhelinaika to klo 15.15–17, puh. 050 303 1522
Nuorten erityisohjaaja Sasu Mattila: puhelinaika pe klo 12–14, puh. 050 326 4504 

Ajanvarauksen keskusteluajalle asiakas tekee ajanvarauskalenteristamme. Keskusteluaika toteutetaan joko puhelimitse, videoyhteydellä tai chattaamalla (kirjoittamalla). 

Työntekijöiden kuvaukset ja ajanvaraus

Ammattilaisten konsultaatiot ja koulutukset

Osaamiskeskus tarjoaa mielellään ammattilaisille tietoa
  • sukupuolen moninaisuudesta
  • trans- ja intersukupuolisten ihmisten kohtaamisesta, tukemisesta ja hyvästä hoidosta
  • perheiden ja läheisten tuesta
  • konsultaatiota erityisesti terapeuttisissa prosesseissa
  • trans- ja intersukupuolisten nuorten kanssa tehtävästä nuorisotyöstä
  • sukupuolisensitiivisestä ja sukupuolitietoisesta kasvatuksesta
  • sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämisestä
     
Konsultaatiopyyntöjen kohdennuksesta löydät tietoa sivustomme henkilökunta-osiosta.
Koulutuspyynnöt osoitetaan Setan koulutusasiantuntija Marita Karviselle marita.karvinen@seta.fi.
Lue lisää koulutustilauksesta

Maksuttomia koulutuksia intersukupuolisuudesta keväällä 2020 ammattilaisille ja opiskelijoille

Keväällä 2020 TIKA-hanke toteuttaa verkkokoulutuksia intersukupuolisuudesta, jotka on kohdennettu eri alojen ammattilaisille. Lisäksi toukokuussa 2020 järjestetään erillinen verkkokoulutus sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalojen opiskelijoille. Koulutukset ovat edelleen osallistujille ilmaisia. Koulutusten tavoitteena on lisätä ymmärrystä intersukupuolisuudesta ja kehojen moninaisuudesta sekä kehittää yhdessä hyviä kohtaamisten käytäntöjä.

Lisätietoa intersukupuolisuuskoulutuksista

Tutustu ja ilmoittaudu nyt! Alla olevat linkit vievät ilmoittautumislomakkeille.
 

Raskaus-, synnytys- ja neuvolapalvelun ammattilaiset

5.5.2020 klo 9–11.30

Nuoriso- ja kasvatusalan ammattilaiset (13–18-vuotiaat nuoret)

5.5.2020 klo 13–15.30

Vanhus- ja seniorityön ammattilaiset

6.5.2020 klo 9–11.30

Lapsi- ja perhetyön ammattilaiset

6.5.2020 klo 13–15.30

Koulutus intersukupuolisuudesta opiskelijoille

15.5.2020 klo 12:30–14:00

 

Kenelle koulutus on tarkoitettu

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille. Opiskelijoiden oma koulutus on tarkoitettu alojen opiskelijoille, mutta myös opettaja voi ilmoittaa opiskelijoita koulutukseen.

Kuka koulutuksen toteuttaa

Setan Tukea intersukupuolisille, keinoja ammattilaisille -hanke (TIKA) pyrkii edistämään intersukupuolisten ihmisten näkyvyyttä ja ihmisoikeuksia Suomessa. TIKA-hanke tuottaa koulutusmateriaaleja, animaatioita lapsille ja koko perheelle, oppaita is-nuorille ja is-lasten perheille, sekä järjestää seminaareja ja kokoaa valtakunnallista ja kansainväistä asiantuntijaverkostoa. Hankkeella on STEA-rahoitus vuosille 2018-2020.

Mitä on intersukupuolisuus

Käsitteellä kuvataan laajaa joukkoa erilaisia kehollisia variaatioita, joissa henkilön keholliset sukupuolen tunnusmerkit eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Tulkintatavasta riippuen intersukupuolisia on keskuudessamme sadoista kymmeniin tuhansiin. YK käyttää omissa tilastoissaan lukua 1,7 %.

Ketkä toimivat kouluttajina

Jaana Pirskanen, psykologi, TIKA -hankkeen koordinaattori
Juha Kilpiä, seksuaalipedagogi, työnohjaaja

Sitovat ilmoittautumiset!

Setan koulutusiltapäivät ammattilaisille vuonna 2020 – transaiheita keväällä

Setan koulutusiltapäivät ovat ammattilaisille ja opiskelijoille sekä sateenkaariteemoista kiinnostuneille suunnattuja koulutuksia, joissa perehdytään ajankohtaisiin sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta käsitteleviin teemoihin. Koulutusiltapäivät järjestetään keskiviikkoisin klo 17-20, ja poikkeustilan aikana ne järjestetään etäkoulutuksina Teams-sovelluksen kautta.
 

Koulutukset vuonna 2020

 

29.4. Transvanhuksen kohtaaminen, Setan seniorityön asiantuntija Suvi Kehälinna

27.5. Sukupuolidysforian huomioiminen asiakastyössä, palveluohjaaja Miska Salakka, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus

26.8. Sukupuolen moninaisuus perheterapiassa, johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus

30.9. Sateenkaarilasten ja -nuorten oikeudet, Setan nuorisotyön osallisuuden asiantuntija Lotte Telakivi 

TO 29.10. Vähemmistöstressi ja sen omahoitopaketti, Maarit Huuska, HUOM! päivä on poikkeuksellisesti torstai!

25.11. Sateenkaarevat pari- ja monisuhteet, Terhi Väisänen, Perhesuhdekeskus

Tutustu ja ilmoittaudu

Lastensuojelua sateenkaaren väreissä -verkkokoulutus 15.5.2020

Lastensuojelun ammattilaisille järjestetään verkkokoulutus sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta ja sen kohtaamisesta lastensuojelussa.

Koulutuksen järjestävät Väriä perhehoitoon -hanke, PerhesuhdekeskusSukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus ja valtakunnallinen Tuki- ja neuvontapalvelu Sinuiksi.

Ilmoittaudu 30.4.2020 mennessä!
Ilmoittaudu koulutukseen!

Historian ensimmäiset etäryhmät kokoontuvat keväällä 2020

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen kasvokkain kohtaavat vertaistukiryhmät ovat tauolla poikkeustilan aikana, mutta ensimmäisiin etäryhmien tapaamisiin pystyy nyt ilmoittautumaan! Uusista ryhmistä tiedotetaan osaamiskeskuksen verkkosivulla sitä mukaa, kun ne varmistuvat.

Etäryhmiin on ilmoittautuminen. Ilmoittautumislinkit tulevat avautumaan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen verkkosivujen kalenteriin tai etusivulla olevaan ryhmää koskevaan uutiseen.  

Etäryhmiin voi osallistua videoyhteydellä tai pelkällä äänellä ja teknisten vaikeuksien yllättäessä myös kirjoittamalla chat-ikkunaan. Käytämme Teams-sovellusta, mutta ryhmään osallistuminen onnistuu myös verkkoselaimen kautta. Mukaan kuhunkin ilmoitettuun etäryhmään mahtuu 8 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Osalle ryhmistä on tarjolla kaksi tai kolme vaihtoehtoista kokoontumisaikaa sinä päivänä, jona ryhmä järjestetään. Ilmoittautujan kannattaa lomaketta täyttäessä kertoa, mitkä ajoista sopivat hänelle. 

Ensimmäiset etäryhmät  

  • naisille ja muille feminiineille lauantaina 2.5.  

  • miehille lauantaina 16.5.  

  • muunsukupuolisille ja muille ei-binääreille 17.5 

  • läheisille (vanhemmille, ja isovanhemmille) 9.5 

Etäryhmiä ohjaavat Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen työntekijät yhdessä vapaaehtoisten kanssa. 

Lisätietoja ryhmistä ja ilmoittautumisesta: kuura.autere[at]seta.fi tai p. 050 303 1522  

Lisätietoa vertaisryhmätoiminnasta

UUTISET | TUTKIMUKSET | RAPORTIT 

Setan uudella nuorten videolla myös sukupuolen moninaisuutta

Setan uudessa videosarjassa seitsemän sateenkaarinuorta – Alex, Armin, Emil, Jenni, Syksy, Valo ja Eva – kertoo ajatuksistaan ja kokemuksistaan eri aiheista. Millaista on olla sateenkaarinuori 2020-luvun Suomessa?

Sukupuoleltaan moninaiset nuoret ovat videolla runsaasti edustettuina, sillä 5 heistä kertoo olevansa jotain muuta kuin cissukupuolinen. 25-minuuttinen haastatteluvideo “Tää on kuka mä oon” – sateenkaarinuoret äänessä -video esittelee nuoret ja sopii katsottavaksi kaikille sateenkaariaiheista kiinnostuneille.
Katso nuorten video YouTubesta!
Haastatteluista on koostettu myös erillisiä teemavideoita sateenkaarinuorten elämää koskettavista aiheista. Kokemuksia koululiikunnasta -video on suunnattu erityisesti lasten ja nuorten ja sukupuolen moninaisuuden kanssa työskenteleville. Videolla sukupuoleltaan moninaiset nuoret jakavat ajatuksiaan koululiikunnasta ja siitä, kuinka heidät huomioidaan aineen opetuksessa. Mitä jos sukupuolidysforia vaikuttaa liikunnasta nauttimiseen? Tai jos oppilaat jaetaan poika- ja tyttöryhmiin, mutta itse ei sovi kumpaankaan?
Katso video koululiikunnasta YouTubesta!

Seta: palveluvalikoimaneuvoston suositusluonnokset sukupuolidysforian hoidosta vakiinnuttavat joitain hoitoja, mutteivät tuo parannusta

Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) pyysi 14.4.2020 asti kommentoimaan julkaisemiaan hoitosuositusten luonnoksia sukupuolidysforian hoidosta Suomessa. Setan ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen näkemys on, että suositusluonnokset nykymuodossaan vakiinnuttaisivat joitain hoitokäytäntöjä mutteivät toisi merkittäviä parannuksia transhmisten saamaan terveydenhoitoon. 

Toinen luonnoksista koskee muunsukupuolisia aikuisia ja sukupuoltaan epätyypillisesti ilmaisevia lapsia ja nuoria. Toinen luonnos koskee puolestaan transsukupuolisia aikuisia. Seta on lähettänyt PALKOlle yksityiskohtaiset kommenttinsa luonnoksiin. Setan mukaan erityisesti suositusten hoitoonohjauspolut heikentäisivät transihmisten oikeutta asiantuntevaan terveydenhoitoon suhteessa muuhun väestöön.

Hoitosuositusten luonnokset siirtäisivät vastuuta sukupuolidysforian hoidon tarpeen arvioinnista HUSin ja TAYSin sukupuolidysforian hoitoon erikoistuneilta poliklinikoilta perusterveydenhuoltoon. Perustason terveydenhuollossa ei nykyisellään ole riittävää erityisosaamista sukupuolidysforiasta kärsivän potilaan hyvän hoidon toteuttamiseksi. PALKOn luonnoksessa ehdotettu muutos lisäisi siis potilaiden asettamista keskenään eriarvoiseen asemaan, kun lainsäädännössä vahvistettu oikeus päästä erikoissairaanhoidon piiriin kyseenalaistuu. Muutos lisää riskiä oikea-aikaisen turvallisen hoidon viivästymiselle.

Seta katsoo, että hoitolinjauksia olisi syytä arvioida tarkasti siitä näkökulmasta, kuinka niissä toteutuu yksilön oikeus terveyteen. Oikeus terveyteen on keskeinen ihmisoikeusperiaate, joka on kirjattu YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimukseen sekä Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan. Seta kehottaa PALKOA huomioimaan suositusluonnokseen tulleet järjestöjen, potilaiden ja potilaiden omaisten kommentit huolellisesti, jotta uudet suositukset sekä vahvistaisivat sukupuolidysforian nykyisiä hoitokäytänteitä että toisivat myös parannuksia hoitoon.

Uutinen Setan verkkosivulla suositusluonnoksista
Setan ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen lausunto kokonaisuudessaan

HYKSin tutkimus: muunsukupuoliset hyötyneet sukupuolta vahvistavasta hoidosta

Helsingin yliopiston seurantatutkimus ei-binääristen potilaiden hoidosta HUSin sukupuoli-identiteetin tutkimuksen poliklinikalla on julkaistu. Potilaat kokivat hoitojen hyödyt isoiksi ja sukupuoli-identiteettinsä valtaosin pysyväksi. Tutkimus on merkittävä, koska muunsukupuolisten ja ei-binääristen sukupuolta vahvistavat hoidot ovat alitutkittuja. Tutkimus onkin laatuaan yksi ensimmäisistä maailmassa.

Tutkimuksessa mukana olleet ei-binääriset potilaat kokivat hoitojen hyödyt isoiksi. He nimesivät 87 erilaista hyötyä omaa sukupuoltaan vahvistavasta hoidosta. Merkittävin hyöty oli kehodysforian väheneminen ja kehonkuvan paraneminen.Hoitojen jälkeisiä haittoja nimettiin 29.

Tutkimuksen osallistujista 82 %:lla ei-binäärinen sukupuoli-identiteetti oli vakaa ja pysyvä. Ei-binäärinen identiteetti ei siis ole kehittymätön tai merkki epävakaudesta.

Seurantatutkimuksen mukaan sukupuolta vahvistavan lääketieteellisen hoidon päätarkoitus, eli dysforian paraneminen, toteutui ei-binäärien potilaiden hoidossa. Hoidoilla ei myöskään todettu merkittäviä haittavaikutuksia. Monille tutkittavista potilaista jäi kuitenkin psyykkistä oireilua myös hoitojen jälkeen. Tutkijat toteavat lisätutkimuksien tarpeen muunsukupuolisten potilaiden hoidosta ja katsoo, että HUS voi hyvin jatkaa heidän hoitopolkuaan. Tutkimuksessa todetaan myös, että sukupuolta vahvistavissa hoidoissa tulisi kehittää myös psyykkisten oireiden hoitamista.

Tutkimusartikkeli on luettavissa englanninkielisenä Psychiatria Fennica -julkaisussa 

Kuva: Jan Genge, Unsplash

LHBTI-ihmisissä keskimääräistä enemmän COVID-19 riskiryhmiin kuuluvia, mutta heissä on myös psyykkistä kestävyyttä

Enemmistöllä ihmisistä, jotka kuuluvat lhbtiq-ryhmiin, on hyvä terveys ja toimintakyky. Kuitenkin keskimääräistä useampi trans- ja muunsukupuolinen, seksuaalivähemmistöön kuuluva tai ihminen, jolla esiintyy sukupuolitettua kehon variaatiota tai intersukupuolisuutta, saattaa kuulua covid-19 tartunnan riskiryhmään. Lisäksi poikkeusolojen jatkuessa sateenkaari-ihmisiä saattavat huolettaa esimerkiksi terveydenhoitoon pääsy.

Sateenkaari-ihmisillä on keskimääräistä useammin kroonisia sairauksia, kuten diabetestä tai astmaa sekä syöpiä. Vähemmistöstressi voi kohottaa verenpainetta ja heikentää immuunipuolustusta. Lisäksi sateenkaari-ihmisten tiedetään tutkimusten perusteella tupakoivan tai käyttävän päihteitä hieman keskimääräistä enemmän. 
 
Transihmisillä on kohonnut riski sekä ali- että ylipainoon; osa on käyttänyt painon säätelyä tietoisesti tai tiedostamattaan apuna dysforian itsesäätelyssä. Suhde omaan kehoon ja liikuntatilojen sukupuolittuneisuus ovat osalla vaikeuttaneet liikunnan harrastamista.
 
Sosioekonominen asema vaikuttaa osittain mahdollisuuksiin suojata itseään covid-19 -virukselta. Osalla transihmisistä ja intersukupuolisista tämä asema voi olla heikompi liittyen esimerkiksi pitkittyneisiin terveysongelmiin, työsyrjintään tai koulukiusaamiseen.
 
Transihmisillä esiintyy keskimääräistä enemmän masennusta ja ahdistusta. Oireet voivat osalla voimistua poikkeusoloissa. Toisaalta osa voi kokea olevansa nyt enemmän samalla viivalla toisten kanssa, kun kaikkien elämässä on rajoituksia. 
 
Pandemiaa torjuttaessa moni ymmärrettävästi ajattelee, että terveyden- ja sairaanhoitojärjestelmän resursseja tulee säästää ensisijaisesti koronapotilaille. Tämä ajattelutapa voi vahvistaa sateenkaari-ihmisten haluttomuutta käyttää terveyspalveluja. Syrjintäpelko, terveyspalveluiden sukupuolibinääriset rakenteet sekä sisäistetystä itsesyrjinnästä johtuva omien terveystarpeiden vähättely heikentää sateenkaari-ihmisten ja etenkin sukupuoleltaan moninaisten terveyspalvelujen käyttöastetta.

Pitkittyessään poikkeustila voi herättää esimerkiksi transitiossa olevilla huolia omaan hoidon saantiin liittyen. Huolta voivat aiheuttaa pelot lääkeketjujen vaarantumisesta, odotusaikojen pidentymisestä leikkauksiin tai pandemiasta johtuva terveyspalveluiden priorisointi, jolloin omia hoitotarpeita ei voisi täyttää. Osa voi pelätä vihapuheen vahvistumista, kun kriisin yhteisen kohtaamisen vaiheen edetessä mahdollisesti uuteen vaiheeseen, jossa ihmiset alkavat etsiä tapoja purkaa ahdistustaan ympäristöönsä.
Toistaiseksi sukupuolierityiset hoitotarpeet on Suomessa voitu täyttää erikoissairaanhoidossa. Tilanteen pitkittyessä saattavat kuitenkin jonot erikoissairaanhoidon palveluihin alkaa kasvaa entisestään. Tämä voi johtua esimerkiksi terveyspalveluiden työntekijöiden sairastavuuden kasvusta tai siitä, että heitä tarvitaan sijaisina toisissa yksiköissä.
 
Lhbti-ryhmiin kuuluvilla voi olla myös erityisiä vahvuuksia. Vaikeat kokemukset menneisyydessä ovat voineet vahvistaa resilienssiä ja tuoda realistista elämännäkemystä. Psykologisesti moni sateenkaari-ihminen voi olla hyvinkin kestävä. Psyykkinen kipu voi olla osalle tuttu asia ja omalla mielellä on jo kokemusta sen kohtaamisesta. Mahdollisesti mieli on myös tottunut työstämään elämän ikäviä mahdollisuuksia, pettymyksiä ja rajoituksia keskimääräistä enemmän. Moni sateenkaari-ihminen voi siis kriisioloissa olla keskimääräistä kykenevämpi auttamaan itseään ja tukemaan toisia. Moni heistä myös asuu isommissa kaupungeissa, joissa asenneilmapiiri on usein avarampi.

Osa lhbti-ryhmiin kuuluvista voi poikkeustilanteessa tarvita rohkaisua ja kannustusta omista terveystarpeistaan huolehtimiseen sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä, samoin kuin tukea itsehoidon suunnitteluun.

Lisätietoa ammattilaisille sukupuolen moninaisuudesta verkkosivuillamme

Hormoniblokkerien käyttö yhteydessä transihmisten alhaisempaan itsetuhoisuuteen

Tammikuussa 2020 lastenlääketieteen Pediatrics-julkaisussa ilmestynyt Harvardin yliopiston poikittaistutkimus totesi, että transsukupuolisen nuoren murrosikää viivästyttävän lääkityksen käytöllä on yhteys transsukupuolisen aikuisen vähentyneeseen itsetuhoisuuteen. Niin sanottujen hormoniblokkereiden käytön todettiin vähentävän riskiä itsemurha-ajatuksiin niissä henkilöissä, jotka olivat nuorina itse toivoneet blokkerihoitoa ja myös saaneet sitä. Tutkimuksen otanta oli yhteensä 20 619 transsukupuolista henkilöä, jotka olivat iältään 18 ja 36 ikävuoden välillä. 

“Hormoniblokkerit” tarkoittavat ruiskeena tai implanttina annosteltavia lääkkeitä, jotka viivästyttävät murrosiän alkamista. Blokkereita määrätään sekä varhaisesta murrosikään että paikoittain myös sukupuolidysforiasta kärsiville lapsille. Kun lääkkeen vaikutus loppuu, alkaa luonnollinen murrosikä. Suomessa on olemassa hoitolinja murrosikää viivästyttävien lääkkeiden käytöstä sukupuoleltaan moninaisten lasten hoidon osana, mutta tiettävästi hoitovaihtoehtoa ei ole käytetty toistaiseksi. 

Psykiatrian tutkija, Tohtori Jack Turban Harvardin lääketieteellisestä tiedekunnasta totesi: “Tutkimus liittyy lisääntyvään tietoon siitä, että transsukupuolisten nuorten sukupuolta vahvistavalla lääketieteellisellä hoidolla ja paremmalla aikuisiän mielenterveydellä on yhteys. Tulokset puhuvat sitä vastaan, että sukupuolta vahvistavalla hoidolla (= sukupuolen korjaushoidolla) olisi laajamittaisia vahingollisia vaikutuksia.”  

Tutkimukseen osallistuneet 20 619 henkilöä raportoivat tutkimusta varten omaa terveyshistoriaansa ja mielenterveyttään. 90 prosenttia niistä tutkittavista, jotka halusivat hormoniblokkereita mutteivat niitä saaneet, oli kokenut itsemurha-ajatuksia. Niistä tutkittavista aikuisista, jotka halutessaan olivat saaneet blokkerihoitoa, vastaava luku oli 75.  

Tutkimuksessa alle 3 prosenttia transsukupuolisista, blokkerihoitoa nuorina toivoneista aikuisista oli tosiasiassa saanut tätä hoitoa. Perinteisesti blokkerihoitoa on siis ollut erittäin vaikea saada sukupuolidysforian perusteella.

Setan artikkeli blokkeritutkimuksesta
Alkuperäinen tutkimus Pediatrics-lehdessä

Kuva: Melissa Askew, Unsplash

Osaamiskeskuksen vuosi 2019: 3 100 tukikontaktia, 47 vapaaehtoista, 500 koulutettua ammattilaista

Mitä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus konkreettisesti tekee? Johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska keräsi vuoden 2019 toiminnan avainlukuja ja -tekoja. Vuoteen on mahtunut tuhansia tunteja matalan kynnyksen asiakastyötä, ammattilaisten koulutuksia ja tiedon jakamista sukupuolen moninaisuudesta.

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus tarjosi psykososiaalista tukea 1 020 sukupuolivähemmistöön kuuluvalle tai läheiselle.  Asiakkaista kolme neljäsosaa haki tukea oman sukupuolensa pohtimiseen ja yksi neljäsosa oli sukupuolivähemmistöön kuuluvan tai sukupuoltaan pohtivan henkilön läheinen. 

Tukikontakteja oli 2019 yhteensä 3 092, tukea annettiin vastaanottokäynteinä, puhelimitse, sähköpostitse, chatissa ja videopuheluina. Yksilötukea osaamiskeskus antoi vuonna 2019 1 574 tukikontaktin ja ryhmätukea 1 518 tukikontaktin verran.

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa toimi vuonna 2019 16 eri vertaisryhmää, jotka kokoontuivat yhteensä 139 kertaa. Lisäksi sukupuolivähemmistöön kuuluville ja sukupuoltaan pohtiville nuorille järjestettiin Haave-leiri yhteistyössä kirkon erityisnuorisotyön kanssa.
 

Koulutukset, konsultointi ja verkostoyhteistyö

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus koulutti vuoden 2019 aikana yli 500 kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaista sukupuolen moninaisuuden ammatilliseen kohtaamiseen. SMOK antoi konsultaatiota 188 taholle ja tämän lisäksi tehtiin 64 sote-alan työntekijän kanssa ammatillista verkostoyhteistyötä. SMOK teki viranomaisyhteistyötä esimerkiksi osallistumalla STM:n translain uudistamista valmistelevan työryhmän kuulemiseen. Työryhmän kuulemisen painopisteenä olivat lasten ja nuorten huomiointi translain uudistusprosessissa. Osaamiskeskus osallistui myös Lapsiasiavaltuutetun työryhmään "HLBTI ja lapset".

Uutta materiaalia julkaistiin vuonna 2019, kuten Kasvetaan yhdessä - opas sukupuolelta erityisen lapsen vanhemmille ja Lohikäärme, jolla oli keltaiset varpaat -satukirja intersukupuolisuudesta.

Yhteistyökumppanit ilmaisivat omissa palautteissaan arvostusta. He pitivät toimintaa luotettavana ja laadukkaana ja olivat kokeneet saavansa ajan tasalla olevaa uutta tietoa, omaa organisaatiota hyödyttänyttä yhteistyötä ja omaa ammatillista kasvua edistänyttä konsultaatiota.

Lue koko vuosikatsaus verkkosivuiltamme

Sukupuolen moninaisuus tänään -uutiskirje on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään transihmisiä ja intersukupuolisia ihmisiä sekä heidän läheisiään. 
Seuraa Setaa Twitterissä
Transtukipiste Facebookissa
Verkkosivu
Copyright © 2020 Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus, All rights reserved.


Want to change how you receive these emails?
You can update your preferences or unsubscribe from this list.

Email Marketing Powered by Mailchimp