Copy
Stadin ilmasto -uutiskirje kertoo Helsingin kaupungin ilmastotyöstä. 

Uutta energiaa

 
Aurinkoon ja tuuleen perustuvassa energiantuotannossa kaupunki on omalta osaltaan pyrkinyt olemaan suunnannäyttäjä vaikka laiteasennusten kokonaismäärä onkin vielä vaatimaton (katso kartta). Laatu on kuitenkin osin korvannut määrää; Ympäristötaloon on tutustunut n. 2500 henkeä ympäri maailman, Harakassa käy 10 000 vierasta vuodessa ja kaksi koulua hyödyntää tuotantotietoa opetuksessa. Kaupungin lisäksi muutamat edelläkävijä yritykset ja yhteisöt ovat rakentaneet omia laitoksia Helsinkiin kuten ABB, Amiedu, St1 ja Linnanmäki. Perusongelma paljastuukin juuri tässä. On siis mahdollista luetella lonkalta suurin piirtein kaikki Helsingin alueella toteutetut kohteet hetkessä!

Miten muualla on toimittu? Esimerkiksi Lappeenranta on profiloitunut uusiutuvan energian kaupungiksi. Piakkoin siellä käynnistyy 7 suurta tuulivoimalaa. Sinne rakennetaan Suomen suurin aurinkosähkövoimala, uusiutuvan energian aluelämpöä (aurinko ja maalämpöä)  ja on perustettu yli 50 kotitalouden kimppatilausryhmä hankkimaan aurinkopaneeleja Saksasta. Espoo puolestaan selvitti aurinkopotentiaalinsa alueensa kattopinnoilla. Selvityksen mukaan: ”Jos kaikki hyviksi todetut kattopinnat otettaisiin käyttöön, aurinkosähköpaneeleilla voitaisiin nykytekniikalla tuottaa 650 GWh sähköä eli 30 % Espoon vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Lämmitysenergiaa pystyisi tuottamaan 2620 GWh, eli noin 90 % arvioidusta lämmitysenergian kulutuksesta.” Tieto on jaettu avoimesti kaikkien käyttöön.

Helsinkikin on asiaa edistänyt mm. selvittämällä Östersundomin osalta, että aurinkosähköpotentiaalia kattopinnoilla olisi 26 GWh (1300 ”vanhan omakotitalon energiaa”). Sakarinmäen kouluun on suunnitteilla paikallista uusiutuvaa energiaa yli 1100MWh:n edestä. Aurinkosähkön ja -lämmön asentaminen kiinteistöön on vapautettu rakentamisluvasta. Helsingin Energia on myös eturivissä tuonut ja tuomassa uusia tuotteita markkinoille kuten aurinkosähköjärjestelmän kotitalouksille ja yrityksille. Paljon toimia vielä kuitenkin tarvitaan, jotta jonain päivänä minulle tuottaa hankaluuksia luetella kaikki käynnissä olevat hankkeet Helsingissä. Toiveikkuutta lisää juuri hyväksytty uusi kaupungin strategiaohjelma vuosillle 2013-16, jonka yhtenä toimenpiteenä on edistää uudenlaisten ympäristö- ja energiateknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Jari Viinanen, ilmastoasiantuntija
Päätoimittaja

Ajankohtaista ilmastonmuutoksen hillinnässä

Stadin ilmasto –nettisivut on avattu osoitteeseen www.stadinilmasto.fi
Sivuja kehitetään, joten palautetta ja parannusehdotuksia voi mieluusti lähettää osoitteeseen: stadinilmasto(at)hel.fi.

Helsingin uusi strategiaohjelma linjaa tiukemmat päästötavoitteet vuoteen 2020


Keskiviikkona 24.4.13 kaupunginvaltuusto hyväksyi strategianohjelman vuosille 2013-16. Strategia on jaettu 4 eri osa-alueeseen pitäen sisällään linjauksia kaupungin toimivuuteen, elinvoimaisuuteen, talouteen sekä kaupunkilaisten hyvinvointiin.

Strategia pitää sisällään useita tärkeitä linjauksia kestävämmän kaupungin rakentamisesta. Alla muutamia poimintoja:
  • Koko Helsingin hiilidioksidipäästötavoite nostetaan 30 % vuoteen 2020 mennessä (vuoden 1990 tasosta).
  • Helsingin energian tuotannon päästövähennys 20 % sekä uusiutuvan energian osuus noin 20% vuoteen 2020 (vuoden 1990 tasosta)
  • Helsinki on kansainvälisesti tunnettu vihreän talouden kaupunki ja kehittämis- ja kokeiluympäristö uusille tuotteille ja palveluille (mukaan lukien kumppanuudet, uudenlaisten energia- ja ympäristöteknologioiden kokeilut, aluekehityshankkeet)
  • Energiatehokas kaupunkirakenne yleiskaavan tavoitteeksi, energiatehokkaampi asuntokanta sekä kestävän liikkumisen (pyöräily, kävely ja joukkoliikenne) osuuden lisääminen 1% vuosittain (4% tavoite koko valtuustokaudelle) 
  • Innovatiivisia hankintoja sekä tehokkaampia käytäntöjä edistetään (50% kaupungin hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökulma vuonna 2015)

Lue lisää: Helsingin strategiaohjelma 2013-16 sekä Strategiaehdotus luonnos 25.3.13
Helsingin kaupungin strategiaohjelma vuosille 2013-16 nojaa 4 eri pilariin



Helsingin Östersundomiin rakennetaan uusiutuvaa energiaa jopa 1100 MWh:n edestä





 

Östersundomin Sakarinmäen koulukeskus kuluttaa lämpöä 900 megawattituntia vuodessa tällä hetkellä. 2014 valmistuvan laajennusosan jälkeen lämmönkulutus nousee 1200 megawattituntiin. Helsingin Energia toteuttaa uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävän lämmitysjärjestelmän Sakarinmäen koulukeskukseen vuosina 2012-14. Tavoitteena on leikata koulun öljynkulutusta noin 80 % sekä tiputtaa hiilidioksidipäästöt neljännekseen.

Kyseessä on pilottihanke, jonka avulla Helsingin Energia testaa uudenlaisia energiaratkaisuja: aurinkoenergiaa, maalämpöä, biopolttoaineita ja lämmön varastointia. Sakarinmäen koulukeskus lämpenee vuodesta 2014 alkaen 80–100-prosenttisesti uusiutuvalla energialla. Koulun hiekkakenttien alle porataan noin 20 maalämpökaivoa jopa 300 metrin syvyyteen. Läheiseen rinteeseen rakennetaan aurinkolämpökeräimiä, joiden pinta-alaksi tulee 160 neliömetriä. Näiden toteutusten myötä koulun öljynkulutuksen määrä putoaa vähintään 20 prosenttiin tämänhetkisestä. Kun tällä hetkellä koulu tarvitsee lämmitykseen noin 15 öljyrekkaa vuodessa, tulevassa öljyä tulee kulumaan vain 3–4 rekallista. Samalla vuosittaiset hiilidioksidipäästöt tippuvat 240 C02 tonnista 60 tonniin. Myös biopolttoöljyn hyödyntämismahdollisuuksia selvitetään.

Vuorovaikutus käyttäjien kanssa on otettu huomioon jo varhaisessa vaiheessa. Koulun 1–6 -luokkalaisille on järjestetty työpajoja, joihin on osallistunut noin 300 koululaista. Niissä lapsia on opetettu tunnistamaan, missä lämpöä kuluu sekä yhdistämään sääolot ja uudet tuotantomuodot toisiinsa. Koulukeskuksessa toimivat suomen- ja ruotsinkieliset ala- ja yläasteet sekä päiväkoti. Ympäristöasiat on otettu opetuksen painopisteisiin jo kolmisen vuotta sitten, joten pilottiprojekti toimii luontevana jatkona jo tehdylle kasvatustyölle. Sakarinmäen koulukeskuksen uusiutuvan energian pilottihanke on osa laajempaa tutkimushanketta Östersundomin uudella asuinalueella.

Lue lisää: Helen-lehdestä 01/2013
 

Harakan energialuontopolku avautuu toukokuussa

 

Helsingin kaupungin ylläpitämän Harakan luontokeskuksessa voi käydä tutustumassa uusiutuvan energian pientuotannon eri muotoihin. Harakkaan voi myös varata oman työyhteisön kokouksen sekä opastetun kierroksen energiapolulle. Harakan luontokeskuksen pientuulivoimala tuottaa sähköä luontokeskuksen tarpeisiin, ja auringon tuottamaa lämpö- ja sähköenergiaa hyödynnetään monin tavoin saaren rakennuksissa.

Myös muu toiminta Harakan saarella suunniteltu hiilineutraaliksi. Ikkunoita ja ovia on tiivistetty, ja myös vanha kunnon liimapaperi on otettu talveksi käyttöön. Lämmitystapoja on järkeistetty: vain osa rakennuksista on peruslämmöllä, kun taas osa voidaan jättää talveksi kylmilleen. Toimenpiteiden ansiosta Harakan luontokeskuksen rakennusten sähkönkulutus ja hiilijalanjälki pienivät noin 60 prosentilla. Loput luontokeskuksen energiantarpeesta katetaan saaren ulkopuolelta ostetulla tuulisähköllä.

Energiapolulla pääsee konkreettisesti kokeilemaan erilaisia uusiutuvan energian laitteita (mm. aurinkopuhallin, aurinkogrilli ja –uuni, kompostori sekä tuulivoimala) ja oppii ymmärtämään miten ne toimivat. Ryhmäopastuksia voi tiedustella 2.5. alkaen ympäristöhoitaja Anneli Salovaaralta p. 09 310 32028 sekä kokouspalveluita saarivahtimestarilta p.0404134355. Polun voi kiertää omin päin tai varata opastetun kierroksen (kesto n. 2h, hinta 100€, sunnuntaisin 120€).

Harakan luontokeskus on avoinna 2.5.–30-9. klo 10–17 (lauantaisin keskus on suljettu). Lisätietoa: Harakan luontokeskus

Ajankohtaista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

CLASS – Ilmastonmuutokseen sopeutuvat päällysrakenneratkaisut


Helsingin kaupunki osallistuu CLASS-tutkimus- ja tuotekehityshankkeeseen, jota VTT koordinoi. Projektissa kehitetään uusia monitoimisia, kustannustehokkaita ja kestäviä päällystemateriaaleja esimerkiksi urheilukentille, aukioille, jalkakäytäville ja pysäköintialueille.

Projektissa kehitetään päällysrakenneratkaisuja, jotka vähentävät ilmastomuutoksen vaikutuksia kaupunkiympäristöissä. Hankkeessa keskitytään erityisesti pintamateriaalien (betoni, asfaltti, kivi) vedenläpäisyn kehittämiseen, mutta myös maanalaisiin hulevesien hallintamenetelmiin (säiliöt, geotekstiilit, putket). Myös hulevesitulvien paremman ennustettavuuden ja varautumisen kysymykset (mallintaminen, hälytysjärjestelmät) pyritään huomioimaan tutkimuksessa.

CLASS- hanke on käynnistynyt syksyllä 2012 ja se on kaksivuotinen. Projektin päätyttyä on tarkoitus perustaa viisi käytännön demonstraatiokohdetta. Tutkimustuloksia voivat hyödyntää niin kunnat, materiaalien tuottajat, rakennusyhtiöt sekä suunnittelijat.

VTT:n ja Helsingin kaupungin lisäksi hankkeessa on mukana 14 muuta partneria mm. Espoon ja Vantaan kaupungit. Työ tehdään yhteistyössä ruotsalaisen rinnakkaisprojektin kanssa (22 partneria).

Lisätietoja: Osmo Torvinen, Rakennusvirasto; osmo.torvinen(at)hel.fi ja Kimmo Kuisma, Talous- ja suunnittelukeskus; kimmo.kuisma(at)hel.fi, http://www.vtt.fi/sites/class/
 

Hyviä esimerkkejä esittelyssä

                          










                         










                        

Kaupungin työntekijöiden liikkumistapoja kartoitetaan
Kaupunki kartoittaa henkilöstönsä työmatkaliikkumista. Miten me kuljemme töihin? -työmatkakyselyllä 24.4.–3.5. Kyselyntavoitteena on muodostaa kokonaiskuva, jonka pohjalta työmatkaliikkumiseen liittyviä
olosuhteita voidaan työpaikoilla kehittää sekä kannustaa taloudellisiin, terveisiin ja ympäristöystävällisiin valintoihin.

Työmatkakysely tulee löytymään osoitteesta www.hel.fi/hel2/heke/kysely.


Kaupunkilaisten raati ottaa kantaa Helsingin pysäköintipolitiikkaan
Helsingin valmisteilla olevaa pysäköintipolitiikkaa pohtimaan kootaan 16 hengen kaupunkilaisten raati, joka kokoontui huhtikuussa kahden päivän työpajaan kokoamaan kannanottoa pysäköintipolitiikasta.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kaupungin demokratiaa sekä löytää uusi osallistamisen malli, jota voi hyödyntää myös tulevassa.

Lue lisää: http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/Uutiset/kaupunkilaisten_raati


Energiankulutustiedot on tehty julkisiksi kaupungin työntekijöille
Kaupungin työtekijät voivat tarkastella kiinteistönsä energiankulutustietoa ekotukitoiminnan intrasivujen kautta kolmesta eri järjestelmästä: WebKulusta, E3-portaalista sekä Helsingin Energian Sävel+ raportointijärjestelmästä. Järjestelmiin ei tarvita salasanoja tai rekisteröitymistä. Järjestelmien käyttöön on laadittu myös yksityiskohtaiset ohjeet.

Lisätietoja: http://www.eco-support.net/




Uusia julkaisuja

Tapahtumia


Tilaa uutiskirje sähköpostiisi tällä lomakkeella tai lähettämällä tilausviesti osoitteeseen stadinilmasto@hel.fi

Onko mielessä mielenkiintoinen tapahtuma, hanke tai julkaisu? 
Uutisvinkkejä, tapahtumatietoja sekä palautetta otetaan ilomielin vastaan osoitteeseen stadinilmasto@hel.fi!
Copyright © 2013 Helsingin kaupungin ympäristökeskus, All rights reserved.
uutiskirjeen jakelulistalta poistuminen   uutiskirjeen jakelulistalle liittyminen 

Email Marketing Powered by Mailchimp