Copy
Stadin ilmasto -uutiskirje kertoo Helsingin kaupungin ilmastotyöstä. 



Uuteen ilmastoon ja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan sopeutuminen


 
Helsinkiläisen mahdollisuudet sopeutua tällä hetkellä ennustettuun ilmastonmuutokseen ovat hyvät.  Toimenpiteitä ja uutta ajattelua kuitenkin tarvitaan. Tulevaan muutokseen kuten sadevesitulviin ja merenpinnan nousuun kannattaa varautua ajoissa. Tähän tarpeeseen on tuotettu asukkaiden tulvaohje sekä tulvakarttapalvelu. Jostain joudumme luopumaan kuten luultavasti hiihdosta. Tulevaa ei kukaan voi luotettavasti kuitenkaan ennustaa ja maailmanlaajuiset vaikutukset tulevat heijastumaan vääjäämättä myös Suomeen. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan mm. ruuantuotantoon ja vesihuoltoon heikentävästi ja alueita muuttuu elinkelvottomaksi.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteet voivat jopa parantaa helsinkiläisen asumisviihtyisyyttä ja alueen arvostusta. Tästä esimerkkinä kaupunkivihreän hyödyntäminen, millä on tärkeä rooli niin hulevesien hallinnan kuin viihtyisyyden parantajana. Suunnittelijoiden käyttöön on valmistunut kätevä työkalu nimeltään viherkerroinmenetelmä. Sen ideana on antaa lukuisia eri vaihtoehtoja, joilla päästään haluttuun lopputulokseen viherpinnan ja sadevesien imeyttämisen kannalta. Uudenlaista ilmastonkestävää kaupunkia synnytetään Kuninkaantammeen, jossa myös viherkerroinmenetelmää testataan. 
 
Pelkkä sopeutuminen ei riitä, vaan päästöjä on vähennettävä paljon ja nopeasti. Ihmisten tuleekin sopeutua myös uusiin ilmastonmuutosta hillitseviin ratkaisuihin. Rakennukset ja alueet suunnitellaan entistä energiatehokkaammiksi. Uusiutuvaa energiaa uusiutuvaa ja varastoidaan omaan käyttöön. Myös kotitalouksille on tarjolla erilaisia palveluita ja laitteita, jotka tekevät kiinteistöstä energiafiksun ja ylläpitävät sopivaa lämpötilaa ja sisäilmanlaatua. Radikaalejakin ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön kuten rakennuksen purkaminen, mikäli vanhasta ei saada enää kustannustehokkaasti nykyvaatimukset täyttävää.

 
Hyvää hiihtolomaa,
 
Jari Viinanen, Ilmastoasiantuntija
Päätoimittaja

 
Helsingin kaupunki on mukana SYKE:n koordinoimassa hankkeessa, jossa kehitetään  kuntien alueellisen ekotehokkuuden arviointityökalua ( KEKO-hanke
 

Stadin ilmasto –nettisivuilta löydät tietoa Helsingin kaupungin ilmastotyöstä sekä hyvistä käytännöistä. Käy tutustumassa sivuihin osoitteessa: www.stadinilmasto.fi
 

Ajankohtaista ilmastonmuutoksen hillinnässä



Uudenlaista, ekotehokasta asumista Kuninkaantammeen

 

Kuninkaantammeen Pohjois-Helsinkiin rakennetaan 5 000 asukkaan värikäs kaupunginosa, missä ekologisuus sekä yhteisöllisyyden lisääminen on huomioitu jo kaavoitusvaiheessa. Kuninkaantammen keskustaan nousee aukioiden, pikkupuistojen ja kujien muodostamaa kävelykaupunkia ja alueelle tulee tehokas joukkoliikenne. Asuntojen rakentaminen alkaa vuonna 2015.

Kuninkaantammessa ekologinen kestävyys ja hiilipäästöjen rajoittaminen ohjaavat kaikkea rakentamista.   Alueen rakennukset ovat matalaenergiakohteita ja niissä on hyödynnettävä uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvan energian laitteet tulee integroida osaksi arkkitehtuuria. Osa korttelialueista on myös varattu puukerrostalojen ja puisten kaupunkipientalojen rakentamiselle.
 
Puistoihin osoitetaan paikkoja kaupunkiviljelylle ja kasteluun käytetään raakavettä.  Sade- ja sulamisvesien ekologinen käsittely tulee näkymään kaupunkikuvassa; korttelipihoille tulee sadepuutarhoja ja kaduille altaita, kivipuroja ja suuria puita. Kaikkiin yksikerroksisiin rakennuksiin ja katoksiin tulee rakentaa viherkatto. Kuninkaantammessa on myös testattu Helsingin kaupungille kehitettyä viherkerroinmenelmää.

Massatasapaino on osoittautunut merkittäväksi keinoksi hillitä rakentamisesta aiheutuvia päästöjä.  Alueelliseen massatasapainoon pyritään mm. käyttämällä paikalla louhittua kiveä esirakentamisessa, kivimuureissa, katupohjissa, hulevesi- ja piharakenteissa.  Esimerkiksi alueelle rakennettavan joukkoliikennetunnelin (Jokeri 2) kivilouhe murskataan paikalla ja käytetään pehmeikköjen esirakentamiseen, katupohjiin ja puistorakentamiseen. Erilaisilla toimenpiteillä säästytään yli kymmenentuhannen kuorma-autolastin kuljetusmatkoilta.

Lisätietoa:

Kuninkaantammi - Kestävästi keskuspuiston kainalossa

Suvi Tyynilä, Projektipäällikkö, Kaupunkisuunnitteluvirasto: suvi.tyynilä@hel.fi
 
Havainnekuva Kuninkaantammen katukuvasta: Taidemaalarinkatu
Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula



Matalaenergiarakentaminen Helsingissä
 


Julkiset rakennukset energiatehokkuuden eturintamassa
 

Helsingin kaupunki toimii vahvana edelläkävijänä ja hyvä esimerkkinä matalaenergiarakentamisessa.  Kaikki alkavat julkiset uudishankkeet toteutetaan matalaenergiaperiaatteella. Peruskorjauksien osalta tarkastellaan erikseen ovatko toimenpiteet teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltuja. HKR-Rakennuttajan ensimmäisiä valmistuneita energiatehokkaita kohteita ovat olleet Oulunkylän perhetukikeskuksen uudisrakennus (2010),  Helsingin ympäristökeskuksen  passiivitoimistotalo Viikissä (2011) sekä Käpylän peruskoulun peruskorjaus (2012). Tämän jälkeen on valmistunut mm. Korttelitalo Kanava, Myllypuron terveysasema ja ala-aste sekä Vartiokylän yläaste. Helsingillä on tällä hetkellä käynnissä tai suunnitteilla noin 25 matalaenergiakohdetta.

Helsingin kaupungin matalanergiarakentamisen yleis  ja alakohtaiset ohjeet julkisille rakennuksille valmistuivat vuosina 2009 ja 2010. Lähes nollaenergiarakentamisen ohjeistuksen laadinta on käynnistynyt ja tavoitteena on, että ohjeistukset valmistuisivat vuoden 2014 loppuun mennessä.

Lisätietoa:

Ulla Soitinaho, Energiahallintapäällikkö, Rakennusvirasto: ulla.soitinaho@hel.fi
 

Viikin toimistotalo on A+-luokkaa. Kiinteistö tuottaa uusiutuvaa energiaa aurinkopaneeleilla sekä viilenee kalliojäähdytyksellä. (Lue lisää)

Energiapihimpää kerrostaloasumista
 

Helsingissä on ryhdytty määrätietoisesti kehittämään myös kerrostalorakentamista.  Kehittyvä kerrostalo-ohjelman yhtenä tavoitteena on ollut energiatehokkuuden parantaminen, ja Viikkiin Hernepellontielle on noussut Helsingin asuntotuotantotoimiston(Att) ensimmäisiä matalaenergiakohteita. Energiatehokkuus on huomioitu kattavasti niin suunnittelussa kuin laite- ja materiaalihankinnoissa. Vuonna 2012 kohteen käyttökustannukset olivatkin noin puolet vähemmän verrattuna normaalikohteeseen. Kaikki Att:n uudistuotanto suunnitellaan ET-luvun mukaiseen A-luokkaan. Peruskorjauksissa tavoitellaan c-luokkaa, mikäli se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua.
 
Lisätietoa:

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa

Hernepellontien matalaenergiakohde_Att

Ifa Kytösaho, Kehittämispäällikkö, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto Att, ifa.kytosaho@hel.fi 
 

Hernepellontiellä aurinkoenergian hyödyntäminen on huomioitu paneelivarauksilla kerrostalojen katoilla sekä parvekkeiden mitoituksessa



Purkava rakentaminen ratkaisuna tiiviimpään kaupunkirakenteeseen?

Kaupunkien syntyyn ja kehitykseen on aina liittynyt vanhan rakenteen korvaamista uudella, tehokkaalla ja nykyaikaisella rakentamisella. Mellunmäessä on harkinnassa astetta radikaalimpi toteutus putkiremontille: vanhat talot on aikomus purkaa ja rakentaa uudelle tilalle. Arvioiden mukaan korttelin asukasmäärä kasvaisi noin viisinkertaiseksi ja uudisrakentamisen pitäisi tulla osakkaille halvemmaksi kuin putkiremontti. Osaltaan tämä tukisi tiiviin ja energiatehokkaan kaupunkirakenteen kehittämistä.

Tontti on väljästi rakennettu, joten tontille mahtuisi lisätalo, minne asukkaat voivat muuttaa rakentamisen ja purkamisen ajaksi. Tarkoituksena on edetä talo kerrallaan koko korttelin läpi.  Lopulliset päätökset purkuun ryhtymisestä tekee taloyhtiö. Lisäksi tarvitaan asemakaavan muutos sekä muut luvat kaupungilta. Kunnallistekniikan rakentaminen on täydennysrakentamisessa halvempaa kuin silloin, kun alueita rakennetaan tyhjästä.

Kaupungin tavoitteena on, että uusista asunnoista miltei kolmannes tehtäisiin täydennysrakentamisena. Helsingissä on aiemmin purettu yksittäisiä kaupungin vuokrataloja uusien tieltä, mutta kokonaisten korttelien uusiminen on uutta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on myös tehnyt purkavasta saneerauksesta selvityksen. Tiettyjen ehtojen täyttyessä purkava saneeraus voi olla perusteltu kaupungin kehittämisen, alueiden ja kiinteistöjen uudistamisen keino. Kuitenkin kukin kiinteistö ja kortteli tulee kuitenkin huomioida tapauskohtaisesti.

Lisätietoa:

Uudistava täydentäminen - purkava saneeraus -selvitys

Alpo Tani, Yleiskaavasuunnittelija, Kaupunkisuunnitteluvirasto, alpo.tani@hel.fi

Korvaavia vaihtoetoja puretulle rakenteelle, Kaupunkisuunnitteluvirasto:
Uudistava täydentäminen - purkava saneeraus -selvitys
 

Ajankohtaista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa




Viherkerroin tueksi kaupunkisuunnitteluun

Vihreän infrastruktuurin hyödyntäminen on tärkeä toimenpide ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, mikä korostuu erityisesti kaupunkien tiivistyessä.  Kasvillisuuden peittämät pinnat vähentävät tulvariskiä, toimivat hiilinieluna, lieventävät rakennetun ympäristön lämpösaarekeilmiötä (”urban heat island”) ja parantavat kaupunkitilan esteettisyyttä, viihtyisyyttä ja terveysvaikutuksia.

ILKKA – hankkeessa (Ilmastonkestävä kaupunki – työkaluja suunnitteluun) on kehitetty Etelä-Suomen olosuhteisiin soveltuva viherkerroinmenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää tiiviistä, vihreää kaupunkirakennetta. Viherkerroinmenetelmässä alueelle määritellään tavoiteviherpinta-ala, joka voidaan joustavasti toteuttaa käyttämällä vapaavalintaisia ja pisteytettyjä viherelementtejä.

Viherkertoimen laskentamenetelmää on testattu Kuninkaantammen korttelissa, missä laadittiin kolme erilaista mallipihaluonnosta (peruspiha- keskitasoa ekologisempi -ekopiha). Ekologisimmissa malliluonnoksissa on muun muassa kaupunkiviljelylle annettu enemmän tilaa ja pinnoitteissa on läpäiseviä pintoja suhteessa enemmän kuin peruspihassa. Lisäksi luonnonmukaisilla hulevesiratkaisuilla kuten erilaisilla imeytyspainanteilla, sadepuutarhoilla ja kosteikoilla voi parantaa tontin viherkerrointa.

Viherkerroinmenetelmä on paikallisominaisuudet huomioiva käytännöllinen työkalu, jota voidaan hyödyntää Helsingin kaavoitus- ja suunnitteluprosesseissa. Eri viherkerroinmenetelmiä on käytössä mm. Berliinissä, Seattlessa ja Malmössa sekä tulevana kesänä 2014 Jyväskylän asuntomessualueella.

Lisätietoa:

Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille -loppuraportti

Viherkerroin –laskentatyökalu

Elina Järvelä, Projektikoordinaattori, Ympäristökeskus, elina.k.jarvela@hel.fi
 



Kaupunkilaisille ohjeistusta tulvien varalle
 

Helsingin kaupungin tulvaryhmä on laatinut ohjeen tulvavaara-alueilla asuville asukkaille ja kiinteistöjen omistajille. Tulvaohjeessa on kuvattu erilaisia varautumistoimenpiteitä, mitä asukkaat ja kiinteistöjen omistajat voivat itse tehdä mahdollisen tulvan aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Toimenpiteet on jaettu ennakkovarautumiseen, välittömään varautumiseen, toimintaan tulvatilanteessa sekä tulvan jälkitilanteeseen.

Ohje koskee erityisesti meriveden noususta johtuvaa tulvaa merenranta-alueilla, mutta sitä voivat hyödyntää myös Vantaanjoen ja Keravanjoen varrella asuvat asukkaat. Lisäksi ohje huomioi rankkasateista ja lumen sulamisesta johtuvat hulevedet. 

Ympäristöhallinnon tammikuussa 2014 avatusta tulvakarttapalvelusta puolestaan voi tarkistaa, mitkä alueet ovat tulvavaarassa ja mikä on mahdollisen tulvariskin suuruusluokka. Kartat ovat yleispiirteisiä, ja siten soveltuvat parhaiten aluekohtaiseen tarkasteluun. Helsingin kaupungin tulvaohje on saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi.

Lisätietoa:

Ina Liljeström, Projekti-insinööri, Kaupunginkanslia, ina.liljestrom@hel.fi
Paula Nurmi, Ympäristötarkastaja, Ympäristökeskus, paula.nurmi@hel.fi
 

Hyviä esimerkkejä esittelyssä

Yhteistyötä ja toimenpiteita Itämeren hyväksi

Turun ja Helsingin kaupungit ovat julkaisseet yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman seuraavaksi viideksi vuodeksi. Helsinki sitoutuu ohjelmassa muun muassa aktiivisesti kehittämään kaupungin hulevesiratkaisuja sekä saarten virkistysalueiden ja hajakiinteistöjen jätevesihuoltoa.

Lue lisää: Helsingin ja Turun Itämeritoimenpideohjelma 2014-2018
Suomenlahti-vuosi 2014

Suomenlahti-vuosi 2014 kokoaa Suomen, Viron ja Venäjän asiantuntijat tuottamaan uutta tietoa Suomenlahden meriympäristön tilasta ja kehittämään yhteistyötä. Suomessa teemavuosi näkyy useissa yleisötapahtumissa ja on esillä myös poliittisella tasolla.

Lue lisää: Suomenlahti-vuosi 2014
 
HKL piloitoi ympäristöympäristöystävällisiä ratikoita

HKL on ottanut koeajoon uudet energiatehokkaammat raitiovaunut, jotka tullaan ottamaan laajamittaisemmin käyttöön 2018. Vaunuissa käytetty LED-valaistus säästää jopa 40-60 %, ja jarrutuksessa vapautuvaa energiaa käytetään talvella vaunun lämmittämiseen.

Lue lisää: www.uusiraitiovaunu.fi
 
HKR:n pitkäjänteinen energiansäästötyö palkittiin

Rakennusviraston pitkäjänteinen työ,
mutta myös koulujen liikuntasalien tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toteutus ja saavutettu energiansäästö sai kiitosta palkintoraadilta. Toimenpide todettiin kannattavaksi ja monistettavaksi sekä myös erinomaiseksi esimerkiksi muille kunnille.

Lue lisää: Greennet Finlandin palkinto  Helsingin kaupungin rakennusvirastolle
 
Suomen ensimmäinen älykäs akkuvarasto Viikkiin

Helsingin ympäristökeskukseen kesällä asennettava akkuvarasto varastoi muun muassa kiinteistössä tuotettua aurinkosähköä, tasaa kulutushuippuja ja mahdollistaa sähköautojen latauksen. Tulevaisuudessa varastosta voidaan myydä sähköä myös verkkoon.

Lue lisää:
Suomen ensimmäinen sähkövarasto Viikin ympäristötaloon
 
Alennusta energiatehokkaille rakennushankkeille

Helsingin rakennusvalvonta tarjoaa energianeuvontaa jo rakennushankkeen ennakkokäsittelyvaiheessa. Lisäksi matalaenergiatason asuintalohankkeelle voidaan myöntää 20-30 prosentin alennus lupamaksusta.

Lue lisää: Rakennusvalvonnan energianeuvonta
 
Kaupunkilaisten äänikuuluville yleiskaavan suunnittelussa 

Yleiskaavan karttakyselyyn vastasi noin 4700 helsinkiläistä ja merkintöjä tehtiin noin 33000 kappaletta. Vastaajat jakaantuivat urbaaneihin ja tiivistyskriitikoihin.

Lue lisää: www.yleiskaava.fi
 

Tulevia tapahtumia
 

Uusia julkaisuja 
 


Tilaa uutiskirje sähköpostiisi tällä lomakkeella tai lähettämällä tilausviesti osoitteeseen stadinilmasto@hel.fi
 
Onko mielessä mielenkiintoinen tapahtuma, hanke tai julkaisu? 
Uutisvinkkejä, tapahtumatietoja sekä palautetta otetaan ilomielin vastaan osoitteeseen stadinilmasto@hel.fi
Copyright © *2013|* *|Stadin ilmasto:Helsingin kaupunki*, All rights reserved.
 
Uutiskirjeen jakelulistalta poistuminen                                                                            Uutiskirjeen jakelulistalle liittyminen